Helsingin Sanomat kirjoitti Suomen Venäjälle maksamista tukirahoista pääkirjoituksessaan 12.8.2010 muun muassa seuraavasti:
"Periaatteet ovat suurempia kuin rahasummat, kun hallituksessa kiistellään niin sanotusta lähialueyhteistyöstä eli Suomen julkisin varoin tukemasta kehitystoiminnasta Venäjän Suomeen rajautuvilla alueilla. Valtiovarainministeriössä tukea pidetään osin aikansa eläneenä ilmiönä, johon pitää käyttää ensi vuonna enintään 13,5 miljoonaa euroa. Se on kuusi miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna."
On täysin käsittämätöntä, että Suomi maksaa luonnonvaroiltaan rikkaalle Venäjälle taloudellista tukea. Erityisen pöyristyttävää tämä on, koska neuvosto-Venäjä ryösti sodalla Suomelta alueita ja pakotti vielä maksamaan sotakorvauksia, vaikka oli itse aloittanut toisen maailmansodan Euroopassa yhdessä Saksan kanssa.
Lähialuetukirahojen maksaminen Venäjälle on lopetettava. Maamme ei hyödy niistä mitään. Lähialuetukirahat haiskahtavat jossakin päin maailmaa mafialle maksettavien suojelurahojen kaltaisilta.
Aluepalautus ry:n jäsen Lasse Koskinen on tutkinut lähialuehankkeita. Esitän seuraavassa hänen keräämiään tietoja aiheesta.

25.8.2010
Asko Huttunen
Aluepalautus ry:n varapuheenjohtaja

Lasse Koskisen aineisto on seuraavassa:

 

Käynnissä olevat Venäjälle suunnatut lähialueohjelmat

ovat kuluttaneet runsaat 184 miljoonaa euroa

Tänä vuonna sijoitetaan yli 21 miljoonaa

Tähän mennessä Venäjälle suunnattuihin lähialuetukiin on sijoitettu pari miljardia euroa. Osa käynnissä olevista projekteista on ollut avoinna viisitoista vuotta. Menossa olevat Karjalan tasavallan, Pietarin kaupungin, Leningradin alueen ja muiden Luoteis-Venäjän alueiden kehitysohjelmat ovat nielleet runsaat 184 miljoonaa euroa, josta tämän vuoden osuus on runsaat 21 miljoonaa.

Lasse Koskinen

Lahti

Äänisjärvi on Laatokan jälkeen Euroopan toiseksi suurin järvi. Sen suojeluun tähtäävä projekti aloitettiin vuoden 2005 alussa. Suomi on kehittänyt erilaisia valumamalleja. Ohjelmaan on kuulunut seminaareja Tampereella ja Petroskoissa. Suomi on tehnyt Ääniselle vesihuoltosuunnitelman pari vuotta sitten. Päävastuulliset ovat Suomen ympäristöministeriö ja Karjalan tasavallan tiedekeskus. Äänisjärvi sai Suomelta kahdessa vuodessa 160 000 euroa.

Karjalan tasavallan sianlihantuotanto halutaan kolminkertaistaa. Nautakarjatilojen rehuntuotantoa pyritään tehostamaan. Suomi on käyttänyt vuodesta 1999 alkaen 950 000 euroa hankkeeseen. Siitä vastaa Suomen maa- ja metsätalousministeriö. Mukana on muun muassa ProAgria Pohjois-Karjala ry. Venäjän puolelta mukana ovat Karjalan tasavallan maatalousministeriö ja Aunuksen siemenkeskus.

Alueen sosiaali- ja terveydenhuollon avoinna oleviin ohjelmiin on käytetty noin 900 000 euroa. Pitkärannan piirissä on käynnissä nuorten tupakoinnin ja alkoholinkäytön ehkäisyohjelma. Sen puitteissa järjestetään oppitunteja asiasta ja tuetaan opettajia ja nuorten vanhempia. Ohjelma on kaksivuotinen ja päättyy ensi vuoden lopussa.

Sortavala koekenttänä

Karjalan tasavallan koulutusta ja hallinnon kehittämistä on tuettu avoinna olevien ohjelmien osalta 2,9 miljoonalla eurolla. Vuodesta 1993 alkaen on ollut käynnissä pelastustoimen kehittämisohjelma. Siinä on koulutettu muun muassa savusukeltajia ja ensihoitajia Laatokan alueella. Vapaaehtoisia palokuntia on pyritty käynnistämään.

Hankkeeseen on kulunut Suomelta reilu miljoona euroa.

Rajantakaisen Karjalan kuntajärjestelmän uudistaminen on myös Suomen huolena.

Suomen Kuntaliitto on vetänyt vuodesta 2001 siihen liittyvää ohjelmaa, johon tähän mennessä on käytetty yli 560 000 euroa. Koehankkeena toimii alue, johon kuuluu Sortavalan kaupunki, Helylä ja Wärtsilä. Projektissa annetaan koulutusta, konsultoidaan, harjoitetaan toimihenkilövaihtoa ja tuotetaan oppimateriaalia.

Aunuksen piirissä Suomi perusti yritysklinikan. Hankkeen toteutti Suomen Yrittäjäopisto yhdessä Aunuksen ammattikoulun kanssa. Klinikka tarjoaa yritysneuvontaa, koulutusta ja antaa oikeuspalveluja. Karjalan ja Syvärin alueiden yrityksiä pyritään valmentamaan kansainvälisille markkinoille. Tähän yksivuotiseen projektiin Suomi käytti 90 000 euroa.

Vauraaseen Pietariin

Pietarin kaupunki on Suomen pitkäaikainen kehittämiskohde. Vuosina 2001-2010 maamme käyttää kaupungin eri ympäristöhankkeisiin 14,2 miljoonaa euroa. Suurin ja tunnetuin niistä on Pietarin vesihuollon kehittämisohjelma. Sen osuus on 11 miljoonaa.

Suomen panos Pietarin terveydenhoidon edistämisessä on myös huomattava. Tuberkuloosin torjuntaohjelma käynnistyi vuonna 2001. Sen toinen vaihe ajoittui vuosille 2005-2007. Kahdessa kaupunginosassa annettiin koulutusta laboratorioiden henkilökunnille, lääkäreille ja sairaanhoitajille. Ohjelman hinta on runsaat 663 000 euroa.

Katulapsiohjelma ajoittui vuosille 2002-2008. Asenteisiin vaikutetaan yleisölle suunnatulla kampanjalla. Pietarin Kirovin kaupunginosaan on perustettu alue, jolla seurataan lasten oikeuksien noudattamista. Ohjelmalla pyritään vaikuttamaan myös poliittiseen päätöksentekoon. Ohjelma käytti 450 000 euroa.

Vaaleja kehitetään

Suomi avusti Pietarin paikallishallinnon vaalijärjestelmän kehittämistä, kuntademokratiaa ja asuntotoimen kehittämistä kolmen vuoden aikana runsaalla 430 000 eurolla. Pietarissa ja lähiympäristössä luodaan asuntotoimen työkirjajärjestelmä, johon kootaan ongelmat ja kehittämisvaihtoehdot. Suomen Kuntaliitto oli tämän hankkeen takana.

Viipurin alueen maatalouden ja palstaviljelmien vesistökuormituksia vähennettiin neljän vuoden aikana runsaalla 61 000 tuhannella eurolla. Viimeisessä vaiheessa keskityttiin Viipurin ja Käkisalmen piirien puutarhayhtymien jätehuollon kehittämiseen. Asiasta huolehti Kaakkois-Suomen ympäristökeskus.

Viipurin ja Kotkan välisellä merialueella kehitettiin vesistötarkkailua 112 500 eurolla kymmenen vuoden aikana. Käkisalmen vesihuolto on saanut viime vuosina 50 000 euroa vesihuollon järjestämiseen 60 000 asukkaalle.

Ydinturva arvokasta

Leningradin alueen ydinturvallisuus on erityinen Suomen huolenaihe. Useita ohjelmia on käynnissä. Vuodesta 1994 asti on käytetty kahdeksan miljoonaa euroa. Sähkölaitteiden paloturvallisuus on todettu paloriskiksi. Voimalaitoksille on toimitettu palokalustoa ja annetaan paloturvallisuuskoulutusta.

Viipurissa on suoritettu riskikartoitusta ja yhteisharjoituksia. Ensilähdön koulutusta on annettu Viipurin palokunnalle. Tähän Etelä-Suomen lääninhallitukselta on kulunut 130 000 euroa kahdeksassa vuodessa.

Koiviston ja Uuraan öljysatamat lisäävät toimituksiaan. Suomalaisten avustuksella on hankittu venäläisille avomerelle soveltuvia öljyntorjuntalaitteita ja aluksia. Hankkeeseen Suomi käytti vuosina 2002-2007 1,6 miljoonaa euroa.

Muurmannin alueella on käytetty ja käytetään lähivuosina 8,3 miljoonaa euroa Suomen lähialuetukia. Koko Luoteis-Venäjän metsätalouden kehittämisohjelma vie Suomelta 12,4 miljoonaa euroa vuosina 1997-2010.

Helsingin, Joensuun, Kuopion, Tampereen yliopistot ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto kehittävät Venäjän maisterikoulutusta. Ohjelmassa keskitytään kontaktien luomiseen liike-elämän kanssa. Ohjelman parin vuoden pituinen budjetti on runsaat 1,1 miljoonaa euroa.

Mittavia rahastoja

Suomen oikeusministeriön rahoittaa Venäjän oikeusviranomaisia. Viime vuosina on kehitetty ulosottoa, lainvalmistelua ja yleistä oikeusapua. Vuodesta 1998 jatkunut ohjelma on maksanut Suomelle 789 200 euroa.

Erilaiset kehittämisrahastot ovat jonkinlaisia ”salarakkaita”. Suomi on ottanut osaa Euroopan kehittämis- ja investointipankin EBRD:n ja Pohjoismaiden investointipankin NIB:n rahastoihin osaa sijoittamalla niihin vuodesta 1992 alkaen 31,5 miljoonaa euroa.

Niistä ohjataan rahaa muun muassa Pohjoisen ulottuvuuden hankkeisiin.

Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkojen eripituiset rekkajonot ovat jatkuva ongelma. Niinpä Suomi kouluttaa ja pyrkii kehittämään Venäjän tullin toimintaa ja tiedonvälitystä. Tavoitteena on maa- ja meriliikenteen sujuvoittaminen. Tähän on käytetty vuodesta 1994 alkaen 731 388 euroa, silti ruuhkat Venäjän tullissa jatkuvat.